Vuoden ruokakassi puntarissa

Yli 13 000 asiakasomistajaa avasi vuoden 2016 ruokakassinsa tutkijoille.

Miten suomalainen syö eri vuodenaikoina? Millaisia ruokavaliotyylejä voi erottaa vuoden ostokäyttäytymisen perusteella? Miltä osin kulutustottumukset vastaavat ravitsemussuosituksia ja missä erityisesti olisi muutoksen paikka, kun halutaan edistää suomalaisten ja yksittäisten kuluttajien terveyttä?

Helsingin ja Tampereen yliopistot ovat käynnistäneet ruuan kulutusta koskevan tutkimuksen, jonka aineistona käytetään S-ryhmän asiakasomistajien ostokäyttäytymisestä saatavia tietoja.

Tutkimukseen kutsuttiin ensi vaiheessa mukaan S-ryhmän henkilöstö kautta maan ja HOK-Elannon asiakasomistajat. Tutkijoille luovutetaan tiedot asiakasomistajien päivittäistavaraostoista S-ryhmän ruokakaupoissa vuoden 2016 aikana. Asiakasomistajilta kysyttiin suostumus tietojen luovuttamiseen anonyymisti ja tuoteryhmittäin.

Ensimmäiset tulokset valmistuvat jo syksyllä.

– Alkuun selvitämme, millaisia ruokavaliotyylejä vuoden todellisen ostoskorin perusteella on erotettavissa. Niitä peilaamme muun muassa ravintosuosituksiin sekä kulutustottumuksiin eri vuodenaikoina ja ikäryhmittäin, kertoo professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta.

Todelliset ostokset kertovat enemmän

Samalla tutkijat luovat pohjaa kansainvälisestikin poikkeukselliselle tutkimukselle, jossa hyödynnetään asiakasomistajarekisterin tietoja väestön ruokakäyttäytymisen mittarina.

Tutkimukseen antoi heti suostumuksensa yli 13 000 asiakasomistajaa, mikä ylitti roimasti tutkijoiden odotukset. Tavoitteena on saattaa tulokset mahdollisimman monia hyödyttävään käyttöön. Nevalainen visioi muun muassa uudenlaisia palveluita, joissa S-ryhmän asiakasomistajat voisivat seurata oman ruokakassinsa sisältöä vaikkapa ravitsemuslaadun tai kestävän kehityksen näkökulmasta.

– Luvassa on erittäin mielenkiintoista tietoa. Kun aineistona käytetään toteutuneita ostoksia, tutkimusta ei tarvitse perustaa kuluttajien muistinvaraisen tiedon pohjalle. Ihmisillä kun on taipumus yli- tai aliarvioida ruoankäyttöään, osittain myös kaunistella sitä ja näin tuottaa epätarkkaa tietoa.